Sycla Kuolonkasvo

klikkaa isommaksi!

Perustiedot

Nimi: Sycla Kuolonkasvo
Kutsumanimi: Sycla
Nimen tarkoitus: Lisänimen Kuolonkasvo naaras on saanut raadelluista kasvoistaan ja hänen murhanhimoisesta luonteestaan.
Ikä: 4,5 vuotta
Sukupuoli: Naaras
Lauma: Laumaton
Laji: Koira, sekarotuinen(rotuja ei tiedossa)
Ryhmittymät: Kuuluu lahkoon
Aseet: Kirves

Ulkonäkö

Naaras on rakenteeltaan pienikokoinen ja muodot ovat sulavannäköiset. Ruumiinrakenteestaan huolimatta moni on erehtynyt luulemaan Syclaa urokseksi. Pienessä kehossa on myös paljon lihasta ja voimaa. Nopeuttakaan ei puutu ja naaraan jalat ovat hyvin vahvat ja niillä on hyvä juosta pitkiä matkoja ja hyppiä pitkiä loikkia.

Silmät ovat viekkaan näköiset ja viestivät varoituksia. Vain vasen Syclan silmistä on näkevä ja se on räikeän limenvihreän värinen. Oikea silmä on raadeltu ja se on sokeutunut ja täyttynyt verestä joka on kuivunut. Syclan pienessä kehossa on paljon elämän jättämiä arpia. Kasvoissaan sokeutuneen silmän päältä on revitty iso pala nahkaa irti ja vasemman silmän päältä on vedetty kaksi arpea pystysuunnassa ja yksi menee poikittain poskella näiden kahden arven läpi. Kuonossa jonkinverran kirsun yläpuolella on pieni viiltoarpi. Vasemmassa korvassa on pieni halkeama korvan sisäreunassa. Kaulasta löytyy kaksi poikittaista arpea ja oikeasta etujalasta kolme päällekkäistä pienempää arpea. Selässä Syclalla on kolme pitkää arpea jotka alkavat lapaluiden alta ja johtaa kohti hännän tyveä. Vasemman takajalan reidessä on taasen ristin muotoinen arpi. Kaikki nämä arvet ovat syntyneet taisteluissa joita hän on kohdannut koiraeläinten ja muiden vaarallisten eläinten kanssa.

Turkin päävärit ovat musta ja tumma punainen. Musta peittää suurimman osan turkista. Punainen alue peittää kuonon ja puolet kasvoista silmien alapuolelta johtaen rintaa pitkin, läpi vatsan ja päättyen hännän päähän asti. Etutassujen kyynärvarsista lähtee tummanpunaiset vanat kohti tassujen päitä, mutta sitten varpaat muuttuvatkin valkoisiksi. Myös takajaloissa on tällaiset vanat, mutta ne ovat kokonaan punaiset. Silmien päällä on valkoiset pisteet ja valkoista läytyy myös korvien sisärajoilta. Päässään Syclalla on myös pystyssä oleva harmaanruskea lyhyt harjas. Naaraan häntä on myös hyvin lyhyt, mutta paksu. Se ei yllä lähellekkään maata.

Mukanaan naaras kantaa varsin painavaa kirvestä. Sen raahaaminen on toisinaan ärsyttävää, mutta Sycla on tottunut siihen.

Luonne

Sycla on erittäin verenhimoinen. Hänen elämänsä omistettu tappamiselle. Elämä ei ole minkään arvoista Syclalle eikä hän pelkää kuolemaa. Naaras on kohdannut sen niin monta kertaa, että se ei ole enää minkään arvoinen. Hän ei välitä ystävystyä kenenkään kanssa vaan on oman tiensä kulkija. Hyvin hyvin syvällä kuoren alla on silti vielä pelokas pentu jolla on jonkinlainen moraali. Se on tosin erittäin hyvin kätketty ja hukkunut tappohimon alle. Naaras rakastaa heilua kirveensä kanssa ja iskeä sitä jonkun lihaan kiinni. Sycla ei kunnioita ketään. Ei isompiarvoisia, voimakkaampia eikä edes läheisiä(koska heitä ei ole). Pieneksi naaraaksi hän on aika pippurinen ja ovela. Sycla ei aina käytä vihaista äänensävyä vaan on ovela ja ivallinen. Hän nauttii muiden kärsimyksestä. Lahkossa naaras on vain sen takia, että saa tappaa. Hän ei niinkään välitä mitä Herra haluaa, mutta tappaa kyllä jos sitä pyydetään. Syclan sydän on kovaa kiveä ja jäätä. Sen murtamiseen vaaditaan paljon tahtoa ja kärsivällisyyttä. Naaras on nähnyt paljon elämää ja sen katoamista. Hän on viisas, mutta myäs tyhmä, koska ei ymmärrä elämän arvoa. Se päivä tuskin koittaa ikinä jolloin Sycla oppii tuntemaan sen. Jos jostain syystä sattuu tapahtumaan niin, että Sycla kiintyy johonkuhun seuraukset ovat arvaamattomat. Naaraan mieli on monimutkainen joten hän ei ehkä osaa käsitellä tunteita oikein jos tai kun ne tulevat esiin. Sycla on käsitellyt tunteitaan vain pentuna, mutta kaikki muuttui ja Sycla muuttui sydämettömäksi(ks. menneisyys).

Menneisyys

Sycla syntyi eräällä saarella jonka nimeä hän ei muista. Saari oli ennen ihmisten vallassa mutta vuosien saatossa sen valtasivat villikoirat ja sudet. Ihmisten jäljiltä on jäänyt paljon rakennuksia ja aseita. Saarella eleli suuri lauma joka oli kuin suuri perhe ja kaikki olivat hyvin läheisiä. Naaras syntyi johtajan ja hänen puolisonsa tyttäreksi kahden muun sisarensa, Indran ja Cedilin kanssa. Hänen isänsä oli suuri ja mahtava johtaja kaunis naaras rinnallaan. Koko lauma oli täynnä mestaritaistelijoita ja heillä oli myös omat joukkonsa. Elo oli onnellista ja Sycla kasvoi hyvässä perheessä. Kerran Sycla oli leikkimässä sisarustensa kanssa metsässä jossa oli ihmisten rakennelmia. He päätyivät erään rakennuksen sisään joka oli täynnä erilaisia teräaseita. Indra ja Cedil eivät pitäneet hyvänä ajatuksena jäädä rakennukseen vaan lähtivät pois ja Sycla jäi sinne. Häntä kiehtoi paikka ja varsinkin aseet. Hän näki kirveen kirjahyllyn päällä roikkumassa seinällä. Naaraspentu hyppeli kirjahyllyn päälle ja otti kirveestä kiinni hampaillaan ja yhtäkkiää kirjahylly kaatui. Sycla vinkaisi ja tipahti lattialle juuri kirjahyllyn parin tason väliin. Kirves tippui onneksi lattialle eikä Syclan päälle. Pentu kapusi pois kirjahyllyn välistä ja huomasi aukinaisen kirjan. Sycla meni lähemmäs kirjaa ja katsoi sitä. Kirjassa oli paljon kuvia... Raakoja sellaisia. Kuvat käsittelivät entisaikojen villikoiralaumoja jotka tappoivat häikäilemättä kaiken elävän. Kuvat olivat karmivia mutta kiehtoivat Syclaa. Yhtäkkiä hän alkoi kuulla ääniä... Kuin ne olisivat tulleet kirjasta. Ehkä Syclan pentumainen mielikuvitus vain temppuili, mutta pian hän näki mustan suden varjon edessään. Se puhui Syclalle tai niin hän kuvitteli. Hahmo kertoi kaikkea joka sai nuoren naaraan mielenkiinnon syttymään. Sitä tunnetta ei voinut kuvailla. Aivan kuin Sycla olisi löytänyt uuden elämän. Kun hahmo lakkasi puhumasta se syöksyi kohti Syclaa ja imeytyi pennun sisään ja hän pyörtyi. Herätessään pentu olikin vielä kirjahyllyn välissä ja kaikki se olikin kuvitelmaa. Vai oliko? Sycla päätti ottaa kirveen mukaansa ja lähti takaisin perheensä luo. Päivisin Sycla katosi aina omille teilleen metsään kirveensä kanssa ja perhe kummasteli pennun käytästä. Naaras kävi päivittäin harjoittelemassa taistelemista. Aika kului ja Syckla oli kehittynyt. Hänen mielensä oli mustunut ja hän oli kylmä ja etäinen. Eräänä yönä Sycla sekosi. Hän otti kirveensä ja päästi vanhempansa päiviltä ilman mitään syytä. Hänen sisarensa heräsivät meteliin ja huomasivat Syclan verinen kirves suussaan ja kuolleet vanhemmat makaamassa maassa. Sycla katsoi sisariaan verenhimoinen katse silmissään. Indra ja Cedil säikähtivät ja lähtivät äkkiä juoksemaan pois kotiluolasta suoraan rantaan ja pääsivät siskoaan karkuun pois saarelta. Sycla ei edes vaivautunut heidän perään vaan jäi katsomaan vanhempiaan. Yhtäkkiä Sycla tajusi mitä oli tehnyt. Hän järkyttyi ja kyyneleet valuivat silmistä. Myös nuori naaras lähti juoksemaan pois rannalle ja lähti uimaan pois saarelta. Naaras pakeni kaikkea ja hänen sydämensä oli tuhoutunut ja musta. Tuo musta susihahmo oli vallannut hänen mielensä ja sydämensä. Sycla kiersi maita ja mantuja yksin tappaen ja taistellen. Lopulta hän päätyi Andriaanaan levittämään kärsimystä Lahkon leipiin.

Musta urossusi Syclan näystä on muinainen suuri taistelijasusi nimeltä Seker. Seker oli alfauros tappajalaumassaan jotka tappoivat ja taistelivat huvin vuoksi. Sycla on reikarnaatio Sekeristä, mutta Seker heräsi naaraassa vasta, kun Sycla kävi rakennuksessa josta lösi kirveensäMyös Sekerillä oli aseena kirves ja sen takia Syclan mielenkiinto siihen heräsi.

Suhteet

Vanhemmat: äiti Siren (kuollut), isä Daron (kuollut)
Sisarukset: Indra, Cedil (Raura)
Ihastus/Rakastettu: -

Galleria

Klikkaa isommaksi!

Fanart

Klikkaa isommaksi!